UUDET SIVUT
Granstadin oritesti - Luokka III
Virallinen nimi: Doces de Damasco GAT, "Totti"
Syntymäaika: 01.09.2014 (ikä: 6v) Säkäkorkeus: 172cm Rekisterinumero: VH14-257-0020 Koulutus: VaA |
Rotu, sukupuoli: Brasilianpuoliverinen, ori
Väri & merkit: Mrn (Ee/Aa), ktk.piirto, sukat Omistaja: Mila (VRL-11936), Petäjävaara Kasvattaja: gatinha VRL-13023 Painotuslaji: Kouluratsu |
virtuaalihevonen
Luonnekuvaus
Totti on yleisesti ottaen mukava oripoika, vaikka joskus meinaa ärräpäät lennellä kyseisen herran kanssa touhutessa.
Hyvinä päivinään Totti on kuin jokaisen heppaharrastajan unelmapolle: rauhallinen, moitteeton ratsastaa ja kiltti kuin mikä. Huonoina päivinään Totti taas on... Noh, kauhea.
Känkkäränkkä-päivinään Totille saa koko ajan muistuttaa, että ihminen on pomo ja orin täytyy kulkea taluttaessa nätisti eikä pomppia jokaiseen ilmansuuntaan kuin mikäkin höyrypäinen idiootti. Harjauksen aikana pitää varoa, ettei ori tallo varpaille tai runttaa seinään hölmöillessään.
Hyvinä päivinään Tontti kuitenkin käyttäytyy mallikkaasti: taluttaessa kulkee vierellä nätisti ja hoitotoimenpiteiden aikana se seisoo kiltisti paikoillaan ilman temppuiluja.
Totti on ratsastaessa todella mahtava: sen kauniit liikkeet eivät jätä ketään kylmäksi ja ori tuntuu lukevan ratsastajan ajatuksia, jonka vuoksi se tuntuu tekevän liikkeet ennen kuin ratsastaja niitä pyytää tekemään. Tottia ei todellakaan tarvitse käskeä kahta kertaa tekemään jotain, sillä ori tottelee mukisematta.
Tietenkin niillä Totin kiukuttelupäivinä ori leikkii mielellään rodeohevosta ja sitä saa oikeasti pidätellä hampaat irvessä, ettei se aivan totaalisesti sekoaisi. Alkuverryttelyn kurinpalautuksen jälkeen Totti kuitenkin rauhoittuu hieman eikä ole niin kamala kaakki koko aikaa.
Totti ei hirveästi välitä kuljetusautoon menosta ja saattaa pistää hieman vastaan, kun pitäisi ramppia pitkin auton hämyyn astella. Kuljetuksen aikana Totti on hieman levoton ja saattaa potkiskella seiniä tympääntyneenä. Ulos autosa tullaan rivakasti pää korkealla ja hetkinen pitää tanssahdella tukevalla maanpinnalla.
Kisapaikalla Totti on hieman levoton, mutta se ei vaikuta orin kisasuoritukseen millään tavalla - ellei ratsastaja itsekkin ole hermona ja näin ollen lietsoo orin levottomuutta entisestään.
Totin ollessa huonolla tuulella, ei kisasuorituksestakaan aina tahdo tulla mitään vaikka enimmät pöljäilyenergiat olisikin jätetty sinne verryttelyalueelle...
Hyvinä päivinään Totti on kuin jokaisen heppaharrastajan unelmapolle: rauhallinen, moitteeton ratsastaa ja kiltti kuin mikä. Huonoina päivinään Totti taas on... Noh, kauhea.
Känkkäränkkä-päivinään Totille saa koko ajan muistuttaa, että ihminen on pomo ja orin täytyy kulkea taluttaessa nätisti eikä pomppia jokaiseen ilmansuuntaan kuin mikäkin höyrypäinen idiootti. Harjauksen aikana pitää varoa, ettei ori tallo varpaille tai runttaa seinään hölmöillessään.
Hyvinä päivinään Tontti kuitenkin käyttäytyy mallikkaasti: taluttaessa kulkee vierellä nätisti ja hoitotoimenpiteiden aikana se seisoo kiltisti paikoillaan ilman temppuiluja.
Totti on ratsastaessa todella mahtava: sen kauniit liikkeet eivät jätä ketään kylmäksi ja ori tuntuu lukevan ratsastajan ajatuksia, jonka vuoksi se tuntuu tekevän liikkeet ennen kuin ratsastaja niitä pyytää tekemään. Tottia ei todellakaan tarvitse käskeä kahta kertaa tekemään jotain, sillä ori tottelee mukisematta.
Tietenkin niillä Totin kiukuttelupäivinä ori leikkii mielellään rodeohevosta ja sitä saa oikeasti pidätellä hampaat irvessä, ettei se aivan totaalisesti sekoaisi. Alkuverryttelyn kurinpalautuksen jälkeen Totti kuitenkin rauhoittuu hieman eikä ole niin kamala kaakki koko aikaa.
Totti ei hirveästi välitä kuljetusautoon menosta ja saattaa pistää hieman vastaan, kun pitäisi ramppia pitkin auton hämyyn astella. Kuljetuksen aikana Totti on hieman levoton ja saattaa potkiskella seiniä tympääntyneenä. Ulos autosa tullaan rivakasti pää korkealla ja hetkinen pitää tanssahdella tukevalla maanpinnalla.
Kisapaikalla Totti on hieman levoton, mutta se ei vaikuta orin kisasuoritukseen millään tavalla - ellei ratsastaja itsekkin ole hermona ja näin ollen lietsoo orin levottomuutta entisestään.
Totin ollessa huonolla tuulella, ei kisasuorituksestakaan aina tahdo tulla mitään vaikka enimmät pöljäilyenergiat olisikin jätetty sinne verryttelyalueelle...
Suku
Totin kokonaisen sukutaulun (5polv.) näet täältä
i. Burrito DON FWB, 173cm, musta |
ii. Blueblood FWB, 171cm, mrn KRJ-I |
iii. Bloodsucker of Romulus FWB, 174cn, m |
iie. MST Royality FWB, 166cm, m KRJ-I |
ie. Sweet Leaf DON hann, 166cm, rt KRJ-I |
iei. VIR MVA Ch Charleston O'Polo hann, 166cm, rn KRJ-I, KRL-I, HANN-II |
iee. Crimson Leaves PB hann, 169cm, rt KRJ-I |
||
e. Délicat Coast SWB, 170cm, rn |
ei. 23 Skeletons Coast SWB, 167cm, rn |
eii. Dust Collector F |
eie. Alloway Grove FWB, 162cm, rt KRJ-I |
ee. Elegance'If hol, m, 175cm KRJ-I |
eei. Cigarette Burns PB hol, 170cm KRJ-II, YLA3 |
eee. Eliana of Aweia hol, 170cm, rt KRJ-I, YLA2 |
Jälkeläiset
Ei ole vielä jalostuskäytössä
Kilpailukalenteri
PVM
12.10.2014 11.10.2014 08.10.2014 04.10.2014 30.09.2014 30.09.2014 30.09.2014 30.09.2014 26.09.2014 26.09.2014 25.09.2014 25.09.2014 21.09.2014 21.09.2014 20.09.2014 18.09.2014 18.09.2014 11.09.2014 |
JAOS
KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ KRJ |
LUOKKA
Vaativa B Vaativa A Vaativa B Vaativa A Vaativa A Vaativa A Vaativa B Vaativa B Vaativa A Vaativa B Vaativa A Vaativa A Vaativa B Vaativa B Vaativa A Vaativa B Vaativa A Vaativa A |
SIJOITUS
05/30 02/30 04/30 06/40 04/40 04/40 01/30 02/30 04/40 07/50 01/42 03/40 05/50 03/50 01/30 04/50 04/30 01/30 |
Päiväkirja
15.10.2014 - Grandstadin oritesti
Totti palkittiin Grandstadin oritestissä III-palkinnolla pistein:
11,5 + 8,25 + 6,5 + 7,5 + 10 = 43,75p
23.09.2014
"- Teit mitä?" Sari nauraa räkätti, kun ilmoitin hänelle ilmoittaneeni Totin Grandstadin oritestiin.
"- No mitä naurettavaa siinä on?" tuhisin tympääntyneenä ja riisuin Totilta varusteita pois päältä. Olimme käyneet pienellä maastoretkellä kirpeässä alkutalven säässä ja Totti oli jopa osannut käyttäytyä! Hieman oli havaittavissa pientä kyttäilyä ja kyräilyä mukana olleelle Hukkapätkälle, jolla Sari ratsasti.
"- Eiiiii mitään. Kunhan ihmettelen. Sun tuurillas sillä on sinäpäivänä känkkäränkkäpäivä!" Sari hihitteli. "- Mut onnee nty kuitenki..."
Kohautin harteitani. Tottahan se oli. Mun tuurilla Totilla varmasti olisi kiukuttelupäivä ja meidät naurettaisiin Grandstadista pihalle. Mutta eihän sitä tiedä vaikka Totti osais kerrankin käyttäytyä niin kuin pitääkin! Jää nähtäväksi.
Harjasin Totin huolellisesti ja tarkastin orin jalat ennen kuin suljin jätkän karsinaansa. Totti heittäytyi heti piehtaroimaan, joten se siitä puhdistuksesta sitten...
19.09.2014 - koulutreeniä
Totti sai tänään olla kunnian ensimmäinen hevonen, jonka liikuttaisin. Ruunikko puoliverinen oli ehtinyt olemaan pihalla pari tuntia sillä välin kun olin aamupöperöjen jälkeen siivonnut karsinat ja nyt Totti pääsisi työntekoon.
Orilla vaikutti olevan hyvä päivä, joten pääsisin siis helpolla - toivon mukaan. Ruunikko ori pörisi tyytyväisyyttään, kun harjailin sen tummaa karvaa pitkin vedoin hyräillen samalla päähäni jumittunutta biisiä.
Kisaura Totin kanssa oli alkanut vallan mainiosti. Ensimmäisistä kisoista nappasimme voiton, joten ei yhtään pöllömmin! Kannatti lähteä Brasiliaan saakka hakemaan itselleen puoliveristä! Siitäs saitte, epäilijät.
Koska taivaalta ei näyttänyt tänään tulevan vettä niskaan, päätimme Totin kanssa mennä kentälle treenaamaan koulukiemuroita. Aloitin verryttelemällä Tottia ravissa ja laukassa tehden suunnanvaihtoja sekä ympyöritä. Totti liikkui hyvin eteenpäin vaikka hieman kyttäilikin kentänreunalla kahisevia pajupuskia, joiden lehdet olivat muuttuneet keltaisiksi ja varisivat hiljalleen maahan.
Totti kulki hyvin ohjan ja pohkeen välissä, teki kauniisti lisäykset pitkille sivuille ja taipui ketterästi pääty-ympyröille. Minua hieman häiritsi syysflunssan vuoksi vuotava nenä, mutta en antanut pienen räkänoron haitata treenausta vaikka klyyvarin pyyhkimiseen tuhlautuikin huomiota.
Jatkoimme laukassa tehden vastalaukkakiemuroita pitkille sivuille, jonka jälkeen siirryin tekemään avotaivutuksia pitkälle sivuille nostaen laukka ennen päätyä, josta kaarros toiselle pitkälle sivulle. Totti laukkasi kauniisti kaula kaarella ja nautin menosta täysin siemauksin.
Myös sulkutaivutukset, pohkeenväistöt, vastaulaukat ja siirtymiset sujuivat meiltä varsin mallikkaasti, joten oli aika lopetella siltä päivältä. Olin oikein tyytyväinen Totin menoon ja ainakaan näin ratsastajana en huomannut mitään häikkää työskentelyssämme. Tietenkin joku sivullinen katsoja olisi voinut olla erimieltä, mutta tällä kertaa ei ketään ollut kyttäämässä tekemisiämme.
Lopettelimme kevyeen raviin ennen kuin annoin Totille pitkät ohjat ja lompsimme hetken kaikessa rauhassa kaviouraa pitkin. Totti puhisi tyytyväisyyttään ja taputtelin sen lihaksikasta kaulaa kiitokseksi.
Tallissa harjasin Totin, pesin enimmät hiet pois sen rungosta ja laitoin hetkiseksi orin karsinaansa levähtämään ennen kuin veisin sen takaisin ulos. Kävisin ensin liikuttamassa Vapun ennen kuin Totti pääsisi takaisin tarhaansa.
05.09.2014 - Totti saapuu Petäjävaaraan
"-Eikös sitä lähempääkin löytyis tommosia puoliverisiä?" oli ystäväni Sari vinoillut, kun olin ilmoittanut lähteväni hakemaan Brasiliasta asti puoliveristä itselleni kouluratsuksi ja kertonut kyseisen orin olevan ruotsalaisen sekä suomalaisen puoliverisen rakkauden hetelmä.
"- Löytyy, löytyy, vaan ripaus eksotiikkaa siihen päälle viel!" virnuilin varatessani lentolippuja Brasseihin. Olin muutenkin haaveillut jostain aurinkolomasta ja kun olin gatinhan kasvatin myynti-ilmoitukseen törmännyt en voinut vastustaa kiusausta lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Loma ja mahdollisesti uuden kouluratsun hommaaminen!
Kun Totti sitten saapui Petäjävaaraan, pyörsi Sari kaikki "ivapuheensa" orista. Tumma ja tulinen ori tanssahteli tallipihalla kaula kaarella eikä Sari voinut muuta kuin tuijottaa kyseistä ilmestystä suu auki.
Tyytyväisyyttäni myhäillen talutin hermona olevan orin tallin lämpöön ja sidoin sen käytävälle, jotta voisin kuljetusvarusteet riisua jykevältä orilta.
Totti puhalteli ilmaa sieraimistaan ja alkoi pikkuhiljaa rentoutumaan, vaikka uusi koti hieman jännittikin nuorta hevosta. Ihmekkös tuo kun sieltä Brasilian lämmöstä oltiin raahattu Suomen alkusyksyn sateeseen... Kyllä minuakin hieman jurppi paluu Suomeen...
Juttelin Totille rauhoittavasti ja lupasin sille, ettei sitä täällä huonosti kohdeltaisi saatika syötettäisi millekkään hirviölle. Vaikka Totin mielestä viereisestä karsinasta kurkisteleva shire-Make hirviöltä vaikuttikin...
Harjasin Totin kauttaaltaan ja tarkistin sen jalat etteivät ne olisi vaurioituneet kuljetuksen aikana. Hyvältä vaikutti, joten laitoin mustanruunikon sille varattuun karsinaan ja seurasin hetken orin touhuja. Totti haisteli nurkat tarkkaan ja tuntui säpsähtelevän pientäkin risahdusta, joka tallissa kuului. Lopulta Totti huokaisi syvään, asteli vesiautomaatille, hörppi hetken vettä ja kävi sitten heiniensä kimppuun.
"- Tuskin maltan odottaa, että pääsen sulla kunnolla ratsastamaan!" huokaisin ja Sarikin tivasi omaa vuoroaan.
Koeratsastuksessa ainakin Totti oli ollut todella menohaluinen ja herkkä, mutta ei kuitenkaan aivan mahdoton tapaus. Pientä erimielisyyttä meillä oli ollut alussa, mutta yhteinen sävel oli lopulta löytynyt ja olin ollut kuin seitsemännessä taivaassa. Sillä hetkellä olin päätökseni tehnyt ja käskin gatinhan ilmoittaa orin hinnan. Sanotaanko nyt näin, että meikäläinen saa syödä näkkileipää ja juoda vettä seuraavat kuukaudet... Sen verran hintava oli Totti ollut, mutta toivottavasti se on hintansa väärtti.
Totti palkittiin Grandstadin oritestissä III-palkinnolla pistein:
11,5 + 8,25 + 6,5 + 7,5 + 10 = 43,75p
23.09.2014
"- Teit mitä?" Sari nauraa räkätti, kun ilmoitin hänelle ilmoittaneeni Totin Grandstadin oritestiin.
"- No mitä naurettavaa siinä on?" tuhisin tympääntyneenä ja riisuin Totilta varusteita pois päältä. Olimme käyneet pienellä maastoretkellä kirpeässä alkutalven säässä ja Totti oli jopa osannut käyttäytyä! Hieman oli havaittavissa pientä kyttäilyä ja kyräilyä mukana olleelle Hukkapätkälle, jolla Sari ratsasti.
"- Eiiiii mitään. Kunhan ihmettelen. Sun tuurillas sillä on sinäpäivänä känkkäränkkäpäivä!" Sari hihitteli. "- Mut onnee nty kuitenki..."
Kohautin harteitani. Tottahan se oli. Mun tuurilla Totilla varmasti olisi kiukuttelupäivä ja meidät naurettaisiin Grandstadista pihalle. Mutta eihän sitä tiedä vaikka Totti osais kerrankin käyttäytyä niin kuin pitääkin! Jää nähtäväksi.
Harjasin Totin huolellisesti ja tarkastin orin jalat ennen kuin suljin jätkän karsinaansa. Totti heittäytyi heti piehtaroimaan, joten se siitä puhdistuksesta sitten...
19.09.2014 - koulutreeniä
Totti sai tänään olla kunnian ensimmäinen hevonen, jonka liikuttaisin. Ruunikko puoliverinen oli ehtinyt olemaan pihalla pari tuntia sillä välin kun olin aamupöperöjen jälkeen siivonnut karsinat ja nyt Totti pääsisi työntekoon.
Orilla vaikutti olevan hyvä päivä, joten pääsisin siis helpolla - toivon mukaan. Ruunikko ori pörisi tyytyväisyyttään, kun harjailin sen tummaa karvaa pitkin vedoin hyräillen samalla päähäni jumittunutta biisiä.
Kisaura Totin kanssa oli alkanut vallan mainiosti. Ensimmäisistä kisoista nappasimme voiton, joten ei yhtään pöllömmin! Kannatti lähteä Brasiliaan saakka hakemaan itselleen puoliveristä! Siitäs saitte, epäilijät.
Koska taivaalta ei näyttänyt tänään tulevan vettä niskaan, päätimme Totin kanssa mennä kentälle treenaamaan koulukiemuroita. Aloitin verryttelemällä Tottia ravissa ja laukassa tehden suunnanvaihtoja sekä ympyöritä. Totti liikkui hyvin eteenpäin vaikka hieman kyttäilikin kentänreunalla kahisevia pajupuskia, joiden lehdet olivat muuttuneet keltaisiksi ja varisivat hiljalleen maahan.
Totti kulki hyvin ohjan ja pohkeen välissä, teki kauniisti lisäykset pitkille sivuille ja taipui ketterästi pääty-ympyröille. Minua hieman häiritsi syysflunssan vuoksi vuotava nenä, mutta en antanut pienen räkänoron haitata treenausta vaikka klyyvarin pyyhkimiseen tuhlautuikin huomiota.
Jatkoimme laukassa tehden vastalaukkakiemuroita pitkille sivuille, jonka jälkeen siirryin tekemään avotaivutuksia pitkälle sivuille nostaen laukka ennen päätyä, josta kaarros toiselle pitkälle sivulle. Totti laukkasi kauniisti kaula kaarella ja nautin menosta täysin siemauksin.
Myös sulkutaivutukset, pohkeenväistöt, vastaulaukat ja siirtymiset sujuivat meiltä varsin mallikkaasti, joten oli aika lopetella siltä päivältä. Olin oikein tyytyväinen Totin menoon ja ainakaan näin ratsastajana en huomannut mitään häikkää työskentelyssämme. Tietenkin joku sivullinen katsoja olisi voinut olla erimieltä, mutta tällä kertaa ei ketään ollut kyttäämässä tekemisiämme.
Lopettelimme kevyeen raviin ennen kuin annoin Totille pitkät ohjat ja lompsimme hetken kaikessa rauhassa kaviouraa pitkin. Totti puhisi tyytyväisyyttään ja taputtelin sen lihaksikasta kaulaa kiitokseksi.
Tallissa harjasin Totin, pesin enimmät hiet pois sen rungosta ja laitoin hetkiseksi orin karsinaansa levähtämään ennen kuin veisin sen takaisin ulos. Kävisin ensin liikuttamassa Vapun ennen kuin Totti pääsisi takaisin tarhaansa.
05.09.2014 - Totti saapuu Petäjävaaraan
"-Eikös sitä lähempääkin löytyis tommosia puoliverisiä?" oli ystäväni Sari vinoillut, kun olin ilmoittanut lähteväni hakemaan Brasiliasta asti puoliveristä itselleni kouluratsuksi ja kertonut kyseisen orin olevan ruotsalaisen sekä suomalaisen puoliverisen rakkauden hetelmä.
"- Löytyy, löytyy, vaan ripaus eksotiikkaa siihen päälle viel!" virnuilin varatessani lentolippuja Brasseihin. Olin muutenkin haaveillut jostain aurinkolomasta ja kun olin gatinhan kasvatin myynti-ilmoitukseen törmännyt en voinut vastustaa kiusausta lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Loma ja mahdollisesti uuden kouluratsun hommaaminen!
Kun Totti sitten saapui Petäjävaaraan, pyörsi Sari kaikki "ivapuheensa" orista. Tumma ja tulinen ori tanssahteli tallipihalla kaula kaarella eikä Sari voinut muuta kuin tuijottaa kyseistä ilmestystä suu auki.
Tyytyväisyyttäni myhäillen talutin hermona olevan orin tallin lämpöön ja sidoin sen käytävälle, jotta voisin kuljetusvarusteet riisua jykevältä orilta.
Totti puhalteli ilmaa sieraimistaan ja alkoi pikkuhiljaa rentoutumaan, vaikka uusi koti hieman jännittikin nuorta hevosta. Ihmekkös tuo kun sieltä Brasilian lämmöstä oltiin raahattu Suomen alkusyksyn sateeseen... Kyllä minuakin hieman jurppi paluu Suomeen...
Juttelin Totille rauhoittavasti ja lupasin sille, ettei sitä täällä huonosti kohdeltaisi saatika syötettäisi millekkään hirviölle. Vaikka Totin mielestä viereisestä karsinasta kurkisteleva shire-Make hirviöltä vaikuttikin...
Harjasin Totin kauttaaltaan ja tarkistin sen jalat etteivät ne olisi vaurioituneet kuljetuksen aikana. Hyvältä vaikutti, joten laitoin mustanruunikon sille varattuun karsinaan ja seurasin hetken orin touhuja. Totti haisteli nurkat tarkkaan ja tuntui säpsähtelevän pientäkin risahdusta, joka tallissa kuului. Lopulta Totti huokaisi syvään, asteli vesiautomaatille, hörppi hetken vettä ja kävi sitten heiniensä kimppuun.
"- Tuskin maltan odottaa, että pääsen sulla kunnolla ratsastamaan!" huokaisin ja Sarikin tivasi omaa vuoroaan.
Koeratsastuksessa ainakin Totti oli ollut todella menohaluinen ja herkkä, mutta ei kuitenkaan aivan mahdoton tapaus. Pientä erimielisyyttä meillä oli ollut alussa, mutta yhteinen sävel oli lopulta löytynyt ja olin ollut kuin seitsemännessä taivaassa. Sillä hetkellä olin päätökseni tehnyt ja käskin gatinhan ilmoittaa orin hinnan. Sanotaanko nyt näin, että meikäläinen saa syödä näkkileipää ja juoda vettä seuraavat kuukaudet... Sen verran hintava oli Totti ollut, mutta toivottavasti se on hintansa väärtti.